Pesäkarhut kohtaa Kirittäret sunnuntaina
Pesäkarhut kohtaa Kirittäret sunnuntaina
Pesäkarhut ovat kokeneet viimeisimmän mestaruutensa jälkeen Kirittärille kolme finaalitappiota. Syksyllä 2005 se voitti Kirittäriltä yhden ottelun, mutta 2008 ja 2010 otteluvoitot menivät suoraan 3-0. Lisäksi välierissä 2009 Kirittäret oli vahvempi voitoin 3-1. - Ei se ote mitenkään ratkaiseva tässä ole. Toivotaan, että nyt se kääntyy. On heidänkin porukka muuttunut ja siellä on pelaajia esimerkiksi Peräseinäjoelta, jotka me ollaan aina voitettu. Ei näitä vuosia voi verrata, Pesäkarhujen Kaisa Kärkkäinen sanoo. Kirittärillä vahva voittamisen kulttuuri Kirittärien kuusi peräkkäistä Suomen mestaruuta on huima saavutus millä mittarilla tahansa. Huiman yksilötaitojen lisäksi joukkueeseen ja seuraan on kasvanut valtava voittamisen kulttuuri. Voittamaankin pitää oppia, sillä tärkeimmillä hetkillä ottelut ratkaistaan korvien välissä. - Varmasti pelaajat ovat hyvin samantasoisia, mutta jostain syystä joku pelaa hyvin kovassa paikassa ja joku taas ei pysty pelaamaan silloin parastaan. Itsellä on ainakin suurin asia on, että lähden aina vain onnistumaan. Muille ajatuksille ei ole sijaa. Nautin tiukoista tilanteista ja menen niihin rohkeasti, Kirittärien Johanna Vikman avaa. Osa voittamisen taitoa on kokemus tiukoista tilanteista. Kirittärillä tätä on kaikista naisten joukkueista ylivoimaisesti eniten. Pudotuspeliotteluiden yhteenlaskettu määrä Kirittärissä on 659 (Porilla 444). Kultamitaleja Kirittärillä on yhteensä 43 Porin nollaa vastaan. Vikman nähnyt kaiken 2002 vuoden finaaleista nykyjoukkueissa pelaa vain Kirittärien Johanna Vikman, 30, joka sittemmin on ehtinyt voittamaan seitsemän mestaruutta. Yhdeksän vuoden aikana Vikman on oppinut tuntemaan Porin joukkueen ja pelaajat. Suhde Pesäkarhuihin on muotoutunut erilaiseksi. - Ehkä Porista on tullut vähän sellainen rakas vihollinen, kun on niin monta vuotta väännetty ja käännetty tässä. Heitä vastaan on aina kiva lähteä pelaamaan, sillä heillä on hirvittävän kova porukka. Mukava haaste se on aina, Vikman myöntää. Porin joukkueesta kukaan ei ollut juhlimassa 2002 kultaa, mutta Kaisa Kärkkäinen, 25, ja Carita Toiviainen, 23, ovat nykyjoukkueesta olleet katsomassa neljä kertaa Kirittärien juhlia ratkaisevan ottelun jälkeen. Pori on kasvanut vuosi vuodelta lähemmäksi sitä, missä Kirittäret on, joten hedelmän poimiminen alkaa olla ajankohtaista. - Toivottavasti se aika on nyt. Meillä on ollut sama porukka useita vuosia ja lähelle on päästy , vaikka ei viime vuonnakaan saatu sitä, mitä lähdettiin hakemaan. Uskon, että taas ollaan lähempänä, Kärkkäinen vakuuttaa. Valtikka vaihtoon? Pori on tehnyt nuoren joukkueensa kanssa hyvää työtä jo usean vuoden. Joukkueesta löytyy huippuosaamista riittävästi mestaruudenkin voittamiseen. Emmi Viitala, Toiviainen, Kärkkäinen, Hanna Hirvikoski ja Veera Svansjö muodostava kärjessä piin kovan kvintetin. Kun tähän lisätään lyöjäjokeri Heidi Kuusisto, on ruutia sisällä riittämiin. Nyt kyse onkin enää sen ratkaisevan askeleen ottamisesta. Pelaajien on kasvettava koviksi myös tiukoilla hetkillä. Viime vuoden ylivoimaisen runkosarjavoiton jälkeen 0-3- tappio finaaleissa Kirittärille oli varmasti satakuntalaisille suuri pettymys. - Ei tässä ole mitään ”josko taas”- ajatuksia. Ennemminkin tässä on ajatus, että on aivan mahtavaa pudottaa Kirittäret pronssiotteluun, Kärkkäinen pamauttaa. |
Takaisin edelliselle sivulle